Arvoisa puhemies,
Eilisen hyvä uutinen oli se, että talous on alkanut elpyä taantumasta, ja kasvu vahvistuu ensi vuonna. Se on erittäin tärkeää. Vaikka talouden sopeuttaminen on välttämätöntä velkaantumisen hillitsemiseksi. On selvää, että Suomi ei nouse pelkästään leikkauksilla tai veronkorotuksilla.
Tarvitsemme ennen kaikkea kasvua ja tulevaisuudenuskoa. Vain siten voimme turvata hyvinvoinnin ja palvelut pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme enemmän ihmisiä töihin, lisää menestyviä yrityksiä ja uusia investointeja.
Suomen talous ei ole kasvanut kunnolla yli 15 vuoteen, ja tämä kehityssuunta meidän on nyt käännettävä. Tarvitsemme politiikkaa, jolla luodaan viennin edellytyksiä, turvataan kilpailukyky, lisätään työmarkkinoiden joustavuutta ja kannustetaan investointeihin. Sen takia hallitus tekee mittavia panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin, uudistaa työmarkkinoita ja vauhdittaa lupaprosesseja.
Nämä toimet tukevat vahvasti teollisuuden vihreää siirtymää, jossa kasvun suurin potentiaali on. EK:n mukaan yli 270 miljardia euroa. Se on myös yksi tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vähemmän päästöjä, enemmän verotuloja. Mutta pelkkä potentiaali ei riitä. Meidän on saatava nämä investoinnit Suomeen. Investointien vauhdittamiseksi hallitus valmistelee määräaikaisen verohyvityksen suurille teollisille investoinneille esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen.
Arvoisa puhemies,
Laadukas peruskoulu on paras tapa yhdenvertaisten edellytysten luomiseksi lapsillemme. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on päättänyt tehdä huomattavia panostuksia perusopetukseen. Jotta kaikki lapset saisivat paremmat mahdollisuudet oppia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, alakoululaisille tulee ensi syksystä alkaen kolme lisätuntia äidinkieleen, kirjallisuuteen ja matematiikkaan. Panostamme noin 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen esi- ja peruskoulussa sekä toisella asteella. Jokaisen oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki. Samalla pienennämme opettajien hallinnollista taakkaa, jotta he voivat keskittyä opettamiseen. Koulusegregaation vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi teemme koulujen yhdenvertaisuustyön rahoituksesta pysyvää. Sen taso on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Myös se, että hallitus ottaa nyt nuorten terapiatakuun käyttöön, on äärimmäisen tärkeää.
Arvoisa puhemies,
Nyt on uuden, entistä intensiivisemmän vaiheen aika tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden osalta. Hallitus on sitoutunut korottamaan valtion tutkimukseen ja kehittämiseen käyttämän rahoituksen 1,2 prosenttiin BKT:stä. Nyt lisäämme TKI-rahoitusta siten, että teemme siihen ensi vuonna jopa 2,9 miljardin euron suuruiset panostukset. Tarvitsemme panostuksia vahvan osaamisen ekosysteemeihin, joissa korkeakoulut, tutkimusinstituutit ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä tulevaisuuden ratkaisujen luomiseksi esimerkiksi energiateknologian saralla.
TKI-panostukset ovat tuottavuuden edistämisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Ja tuottavuuden parantaminen taas on kasvun vauhdittamisen edellytys. Valitettavasti tuottavuus ei ole juuri kasvanut Suomessa 15 vuoteen, ja sen suhteen olemme Ruotsista, euroalueesta ja USA:sta jäljessä. Siksi hallituksen tärkein työmarkkinauudistus, eli paikallisen sopimisen mahdollisuuksien parantaminen kaikenlaisissa yrityksissä, on hyvin tervetullut juuri nyt. Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi parhaista keinoista tuottavuuden lisäämiseksi.
Hallitus vahvistaa kasvun edellytyksiä myös tekemällä merkittäviä panostuksia vientiä edistävään infrastruktuuriin. Rantarataan tehdään 50 miljoonan euron suuruinen panostus ja myös kasitiehen ja muihin tärkeisiin liikenneväyliin tehdään merkittäviä panostuksia.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen harkituista kasvutoimista huolimatta on selvää, että meidän on tehtävä vielä enemmän. Siksi hallitus aikoo puoliväliriihessä päättää kasvupaketista. Nyt meidän on ennakkoluulottomasti käännettävä jokainen kivi, kuunneltava yrityksiä ja uskallettava avata mahdollisia ideologisia lukkoja. Meidän on esimerkiksi otettava vakavasti elinkeinoelämän vahva viesti siitä, että osaavan työvoiman puute on yksi suurimmista kasvun esteistä, ja että työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole pelkästään mahdollisuus, vaan välttämättömyys.
Iloitsemme siitä, että Maahanmuuttoviraston prosesseja on nopeutettu huomattavasti. RKP pitää kiinni tavoitteestaan siitä, että nettomaahanmuuton tulee olla vähintään 40 000 henkeä vuodessa. Entistä parempien olosuhteiden luominen koko mukana tulevalle perheelle sekä työlupien että opiskelumahdollisuuksien osalta on tärkeää. Suomen on oltava houkutteleva maa, ja koko perheen on tunnettava olonsa tervetulleeksi.
RKP:lle on tärkeää, että elintarvikemarkkinalain muutos on nyt tullut eduskunnan käsittelyyn. Se on ensimmäinen askel tuottajien aseman parantamiseksi elintarvikeketjussa ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.
Arvoisa puhemies,
Vaikka hallitus on päättänyt lähes 9 miljardin euron sopeutuksesta, on meillä edelleen suuria rakenteellisia ongelmia julkisessa taloudessa. 12,2 miljardin euron alijäämä on valtava, se on selvää. Samalla on tärkeää muistaa, että ilman hallituksen päätöksiä se olisi ollut vielä 4 miljardia euroa suurempi. Nyt kun oppositio kritisoi hallitusta, odotamme mielenkiinnolla heidän vaihtoehtoisia sopeutusehdotuksiaan, mieluiten työllisyyslaskelmien kera.
Hallitus esittää lisää rahaa hoitoon ja hoivaan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna. Siitä huolimatta Suomen terveydenhoito on hoidon tarpeessa. RKP:n mielestä on äärimmäisen tärkeää, että toimenpiteet hoitoalan henkilöstöpulan helpottamiseksi valmistellaan nyt mahdollisimman nopeasti, ja että saamme vuokrahenkilöstökustannukset kuriin. Myös rahoitusmallia on syytä tarkistaa siten, että se luo vahvemmat kannusteet hyvinvointialueille ennaltaehkäisevään hoitoon ja perusterveydenhuoltoon.
Arvoisa puhemies
Talouden sopeuttaminen yhdeksällä miljardilla eurolla tuo mukanaan suuria ja vaikeita leikkauksia, jotka koskevat monia ihmisiä ja instituutioita. Budjettiriihessä RKP:lle hyvin tärkeää oli kansalaisyhteiskuntaan, kulttuuriin ja kolmannelle sektorille kohdistuvien leikkausten vähentäminen. Olemme iloisia siitä, että onnistuimme selvästi pienentämään esimerkiksi Naisten Linjaan, Rikosuhripäivystykseen, Saamelaiskäräjiin, Pakolaisneuvontaan ja Julkisen sanan neuvostoon ehdotettuja leikkauksia. Mutta tarvitsemme monivuotisen rahoitusrakenteen mallin, jonka avulla järjestöjen osaamisesta voidaan huolehtia. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa työskentelevillä järjestöillä on suuri merkitys kokonaisvaltaisen kriisinhallintaosaamisen syventämisessä, eli sekä siviilikriisinhallinnan että sotilaallisen kriisinhallinnan osalta. Ja niillä on suuri merkitys Ukrainan jälleenrakentamisessa oikeusvaltion, tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien kannalta. Suomen puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:issä vuonna 2025 korostaa entisestään kansalaisyhteiskunnan merkitystä.