Rokote – paras alku uudelle vuodelle

26.12.2021 kl. 09:54

Uusi vuosi kolkuttaa ovea. Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2022 talousarvion ja vuosi 2021 on aivan kohta loppu. Joulua edeltävien viikkojen hallitseva puheenaihe on kuitenkin ollut akuutti koronatilanne. Tämä jääräpäinen virus, josta me hädin tuskin olimme kuulleet mitään kaksi vuotta sitten, on edelleen kutsumaton vieras maassamme ja maailmalla. Tämän kanssa joudumme valitettavasti ehkä oppia elämään.

Uusi Omikronmuunnos ilmestyi keskuuteemme yhtäkkiä juuri silloin kun ajattelimme, että alamme saada tilanteen kutakuinkin hallintaan. Koronapassi oli otettu käyttöön ja ehdimme syksyllä iloita siitä, että saimme kokoontua, käydä konserteissa, teatterissa, urheilutapahtumissa ja paljon muuta. Uusi virusmuunnos levisi nopeasti ja on vain ajan kysymys ennen kuin se on dominoiva myös meillä. Monessa eurooppalaisessa maassa, jossa tartuntamäärät ovat kymmeniä tuhansia päivissä on siirrytty ankariin rajoituksiin.

Päivä päivältä tiedämme myös enemmän uudesta virusmuunnoksesta. Onneksi se ei näytä johtavan vakavampaan sairastumiseen kuin delta-muunnos, mutta on selvää, että se joka ei ole ottanut rokotetta uhkaa sairastua vakavasti. Siksi meidän täytyy suhtautua tilanteeseen suurella vakavuudella. Kun sairaalaosastot täyttyvät covid-potilailla se johtaa siihen, että muut potilaat voivat joutua tukalaan tilanteeseen ja suunniteltuja leikkauksia joudutaan siirtämään. Siksi meidän täytyy tehdä enemmän vahvistaaksemme yhteistä vastustuskykyämme virusta vastaan. Siksi on myös tärkeää jatkaa rokottamista, jotta ihmiset saavat kolmannen rokotteensa ja ne, joilla ei ole vielä suojaa ollenkaan voivat rokottautua mahdollisimman pian.

Ymmärrän hyvin, että moni alkaa olla lopen kyllästynyt ja väsynyt tilanteeseen. Niin me kaikki olemme, myös me ministerit. Mutta meidän ei kannata heittää pyyhettä kehään. Meidän pitää jälleen kerran kaivaa esiin sisu ja ajatella, että tilanne voisi olla pahempikin. Jaksamme kyllä vielä vähän.

Vakavan tilanteen takia hallitus joutui joulua edeltävänä tiistaina tekemään raskaita päätöksiä. Minulle ja RKP:lle ohjenuorana on koko ajan ollut, että niiden toimien jotka tehdään, tulee olla tehokkaita ja perusteltuja ja että lapsiin ja nuoriin ei kohdisteta rajoituksia muuten kuin aivan viimesijaisesti.  Olen siksi iloinen, että hallitus yksimielisesti päätti, ettei peruskoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen lähiopetusta rajoiteta.

Sen sijaan hallitus päätti, että sisärajavalvonta palautetaan väliaikaisesti 28.12 alkaen noin kolmen viikon ajaksi. Myös ravintoloiden aukioloaikoja rajoitetaan.  Perjantaista 24.12. alkaen anniskelu päättyy koronapassilla klo 21 ja aukiolo klo 22. Tiistaista 28.12. alkaen anniskelu päättyy klo 17 ja anniskeluravintoloiden aukiolo päättyy klo 18. Ruokaravintoloissa anniskelu päättyy niin ikään klo 17 ja aukiolo sallittaisiin koronapassilla 18-20. Asiakaspaikoista voi anniskeluravintoissa olla käytössä maksimissaan 50% ja ruokaravintoloissa 75% normaalista asiakaspaikkamäärästä.

Näin uuden vuoden alkaessa on myös paljon josta iloita. Työllisyystilanne on parempi, talous kasvaa ja kotitalousvähennys nousee ensi vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt EPV Energia Oy:lle runsaat 14 miljoonaa euroa uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn tuotanto-, varastointi- ja käyttöinvestointiin Vaasaan. Lisäksi eduskunta on myöntänyt Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle määrärahoja tärkeisiin liikennehankkeisiin, muun muassa Vassorintielle Mustasaareen. Ja kaikista tärkein: Maassamme on rauha. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille hyvää uutta vuotta.

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00