Historiallinen seksuaalirikosten uudistus parantaa rikosten uhrien asemaa

19.02.2022 kl. 09:47

Torstaina oli historiallinen päivä. Hallitus antoi silloin eduskunnalle esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Vihdoin, monen vuoden työn jälkeen, Suomi saa modernin seksuaalirikoslainsäädännön, jossa raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Uudistusta on valmisteltu huolellisesti kahden ja puolen vuoden ajan oikeusministeriössä johdollani. Minulle oikeusministerinä tämä on ollut yksi suurimmista ja tärkeimmistä hankkeista urani aikana. Seuraavaksi ajattelin kertoa miksi ajattelen näin.

 

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle. Se on yksi keskeisistä perusoikeuksista, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa.

 

Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Nämä rikokset uhkaavat laajasti ihmisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta, ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Rikoksen uhriksi joutuneista moni kärsii läpi elämänsä. Lapsiin kohdistuvat teot ovat sanoin kuvaamattoman inhottavia ja törkeitä.

 

Seksuaalirikosten ehkäisemiseen tulee siksi panostaa laajamittaisin ja pitkäjänteisin toimin. Ajantasainen rikosoikeus on tässä yksi keskeinen keino. Rikoslainsäädännön kattavuus ja ajantasaisuus ovat perusedellytyksiä sille, että seksuaalirikoksia voidaan torjua tehokkaasti.

 

Minulle oikeusministerinä on äärimäisen tärkeää, että näiden vakavien rikosten uhrien asema nyt paranee. Ja myös se, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat aiempaa voimakkaammin vastuuseen.

 

Keskeisin ehdotus tässä uudistuksessa on, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siis siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto, eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä on erittäin merkittävä ajattelutavan muutos. Huomionarvoista on, että myös muiden seksuaalirikosten osalta vapaaehtoisuuden puute on jatkossa keskeinen.

 

Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa.

 

Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Uudistuksessa esitetään muun muassa, että seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi.  Näillä ja muilla uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisiin loukkauksiin.

 

Yhteiskunnassamme on laaja yhteisymmärrys siitä, miten tärkeä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on. Me RKP:ssä olemme pitkään tehneet töitä tämän uudistuksen puolesta yhdessä muun muassa RKP:n naisjärjestön sekä monen muun kansalaisyhteiskunnan toimijan kanssa. Haluan esittää suuren kiitoksen kaikille, jotka ovat tehneet töitä tämän tärkeän asian eteen. Tämä uudistus on erittäin merkittävä askel sukupuolten välisen tasa-arvon sekä jokaisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden kannalta.

 

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Statsrådets redogörelse om reformen av upphandlingslagen

Målsättningen med upphandlingslagstiftningen är att säkerställa en fri rörlighet för varor och tjänster samt en välfungerande inre marknad, att effektivera användningen av offentliga medel och främja upphandling av hög kvalitet, samt främja en ökad öppenhet i upphandlingen.
26.11.2008 kl. 16:17

Remissdebatt om statsrådets klimat- och energistrategi

Regeringen har avgivit en av de viktigaste redogörelserna under hela regeringsperioden. Klimat- och energifrågorna bildar idag en helhet som inte kan skiljas åt och som genomsyrar både den nationella och internationella politiken. Vissa ramvillkor är fastställda för Finlands energi- och klimatpolitik genom EU:s klimatpolitik och internatioenlla överenskommelser. Inom Eu har man kommit överens om att utsläppen av växthusgaser skall minska med 20%, energieffektiviteten förbättras så att energiförbrukningen minskar med 20% och andelen förnybar energi av den slutliga energiförbrukningen på EU-nivå ska öka till 20% till år 2020 jämfört med nivåerna år 1990. För Finland betyder det att andelen förnybar energi skall öka till 38 % från nuvarande 29%.
12.11.2008 kl. 16:15

Revisionsutskottets betänkande om informationsstyrning inom social- och hälsovården

Den första juni ifjol trädde lagändringen som innebär att revisionsutskottets uppdrag finns upptaget i grundlagen ikraft. Revisionsutskottets roll och arbete är viktigt. Att riksdagen har ett eget organ som på en allmän nivå övervakar användningen av statsfinanserna och kan påtala brister samt lyfta upp frågor till diskussion stärker riksdagens roll som det ledande statsorganet. Gällande just denna diskussion är det bara synd att såväl tidpunkt som tema sammanfaller med interpellationen vi diskuterade i tisdags.
16.10.2008 kl. 17:45

Remissdebatt om statsrådets innovationspolitiska redogörelse

Innovationspolitik är ett relativt abstrakt tema – och jag är inte helt säker på om redogörelsen som sådan lyckas räta ut alla frågetecken, eftersom de konkreta angreppssätten och åtgärderna emellanåt förblir aningen ogripbara. Detta berör alla teman som man spontant anser borde finnas med i innovationspolitiken: Utvecklingen och forskningen som en bas att stå på, behovet av finansiering och riskfinansiering, behovet av kunnande, kompetens och företagande samt de utmaningar som globaliseringen medför. Att på ett framgångsrikt sätt genomföra de förslag som statsrådet framför i redogörelsen kräver en väl genomtänkt och konkret verkställighetsplan som är förankrad i både budget och rambudget.
15.10.2008 kl. 16:15

Interpellationsdebatt om en hygglig nivå på primärvården

Att oppositionen väljer att interpellera just nu är ingen slump – vi har ju kommunalval om dryga två veckor. Men att diskutera primärhälsovården, som är en av de viktigaste kommunala serviceformerna, passar Svenska riksdagsgruppen alldeles utmärkt. Finland är ett välfärdsland. Värdig vård för alla är en av våra dyrbaraste grundlagsenliga rättigheter. Oberoende av var man bor, oberoende av ålder och sjukdom måste rätten till god vård också förverkligas i praktiken.
14.10.2008 kl. 15:15

Statsrådets redogörelse för genomförandet av integrationslagen

Finland är en del av Europeiska Unionen och en global värld där människor i större utsträckning än tidigare rör sig mellan länder och arbetsmarknader. Under de följande tio åren behöver Finland nya invandrare också av den orsaken att fler än hundratusen personer på grund av åldersstrukturen försvinner ur arbetslivet, många av dem i samhällets nyckelfunktioner.
07.10.2008 kl. 15:30

Remissdebatt om budgetförslaget 2009

Ett lands framgång beror på många saker, bland dem kunskap och kunnande, social rättvisa och jämlikhet samt naturligtvis sysselsättningen. Trots att det budgetförslag som nu presenterats inte som sådant särskilt har utgetts för att vara en sysselsättningsbudget finns det många element som stöder sysselsättning och företagande.
16.09.2008 kl. 15:45