Historiallinen seksuaalirikosten uudistus parantaa rikosten uhrien asemaa

19.02.2022 kl. 09:47

Torstaina oli historiallinen päivä. Hallitus antoi silloin eduskunnalle esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Vihdoin, monen vuoden työn jälkeen, Suomi saa modernin seksuaalirikoslainsäädännön, jossa raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Uudistusta on valmisteltu huolellisesti kahden ja puolen vuoden ajan oikeusministeriössä johdollani. Minulle oikeusministerinä tämä on ollut yksi suurimmista ja tärkeimmistä hankkeista urani aikana. Seuraavaksi ajattelin kertoa miksi ajattelen näin.

 

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle. Se on yksi keskeisistä perusoikeuksista, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa.

 

Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Nämä rikokset uhkaavat laajasti ihmisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta, ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Rikoksen uhriksi joutuneista moni kärsii läpi elämänsä. Lapsiin kohdistuvat teot ovat sanoin kuvaamattoman inhottavia ja törkeitä.

 

Seksuaalirikosten ehkäisemiseen tulee siksi panostaa laajamittaisin ja pitkäjänteisin toimin. Ajantasainen rikosoikeus on tässä yksi keskeinen keino. Rikoslainsäädännön kattavuus ja ajantasaisuus ovat perusedellytyksiä sille, että seksuaalirikoksia voidaan torjua tehokkaasti.

 

Minulle oikeusministerinä on äärimäisen tärkeää, että näiden vakavien rikosten uhrien asema nyt paranee. Ja myös se, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat aiempaa voimakkaammin vastuuseen.

 

Keskeisin ehdotus tässä uudistuksessa on, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siis siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto, eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä on erittäin merkittävä ajattelutavan muutos. Huomionarvoista on, että myös muiden seksuaalirikosten osalta vapaaehtoisuuden puute on jatkossa keskeinen.

 

Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa.

 

Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Uudistuksessa esitetään muun muassa, että seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi.  Näillä ja muilla uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisiin loukkauksiin.

 

Yhteiskunnassamme on laaja yhteisymmärrys siitä, miten tärkeä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on. Me RKP:ssä olemme pitkään tehneet töitä tämän uudistuksen puolesta yhdessä muun muassa RKP:n naisjärjestön sekä monen muun kansalaisyhteiskunnan toimijan kanssa. Haluan esittää suuren kiitoksen kaikille, jotka ovat tehneet töitä tämän tärkeän asian eteen. Tämä uudistus on erittäin merkittävä askel sukupuolten välisen tasa-arvon sekä jokaisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden kannalta.

 

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Interpellationsdebatt om barnfamiljernas situation

Det är aningen svårt att lista ut vilken samhällsgrupp oppositionen anser att regeringen har misskött mest. För fyra veckor sedan var det studenterna, för tre veckor sedan var det pensionärerna och idag är det då barnfamiljerna som lider mest.
11.10.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om propositionen om kommun- och servicestrukturreformen

Det kan vara bra att än en gång påminna oss om varför regeringen har startat denna process. Vi vet att befolkningsunderlaget och servicebehovet kommer att ändras så pass mycket under de kommande åren, att samhällets resurser inte räcker till för att stå för notan om serviceproduktionen inte rationaliseras. Lösningen måste därför bli att stärka kommunernas möjligheter att garantera servicen.
03.10.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om pensionärernas inkomster

Riksdagen är på väg att sätta modernt rekord i antalet interpellationer. Vi debatterar idag den femtonde interpellationen för denna period – och då har vi ännu ett år kvar. Under de två tidigare perioderna stannade antalet vid tolv och tretton interpellationer. Det verkar dessutom som om oppositionen indelat väljargrup-perna mellan sig; vänstern talar om pensionärerna, de gröna om barnfamiljerna medan samlingspartiet värnar om kommunerna.
19.09.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om statsbudgeten för år 2007

Ett tack till finansministern och regeringen för presentationen av regeringsperiodens sista budgetförslag. Då vi debatterade den första budgeten hösten 2003 var det ingen i oppositionsleden som trodde att regeringens strama, men ansvarsfulla, budgetramar skulle hålla. Idag får vi alla konstatera att regeringen lyckades genomföra vad den lovat. Statsekonomin är i balans, finländarnas hushållskassa har ökat tack vare systematiska skattesänkningar och de flesta grupper har fått sina stöd förhöjda.
12.09.2006 kl. 00:00

Statsrådets redogörelse om Finlands deltagande i militär krishanteringsoperation i Libanon

Regeringen föreslår att Finland skall delta i FN-operationen i södra Libanon genom att skicka 250 män och kvinnor till regionen. Svenska riksdagsgruppen stöder förslaget. Regeringens begäran om fullmakt för denna fredsbevararoperation står i linje med den säkerhetspolitiska linje och globala ansvar som Svenska riksdags-gruppen talat för.
05.09.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00