Historiallinen seksuaalirikosten uudistus parantaa rikosten uhrien asemaa

19.02.2022 kl. 09:47

Torstaina oli historiallinen päivä. Hallitus antoi silloin eduskunnalle esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Vihdoin, monen vuoden työn jälkeen, Suomi saa modernin seksuaalirikoslainsäädännön, jossa raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Uudistusta on valmisteltu huolellisesti kahden ja puolen vuoden ajan oikeusministeriössä johdollani. Minulle oikeusministerinä tämä on ollut yksi suurimmista ja tärkeimmistä hankkeista urani aikana. Seuraavaksi ajattelin kertoa miksi ajattelen näin.

 

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle. Se on yksi keskeisistä perusoikeuksista, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa.

 

Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Nämä rikokset uhkaavat laajasti ihmisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta, ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Rikoksen uhriksi joutuneista moni kärsii läpi elämänsä. Lapsiin kohdistuvat teot ovat sanoin kuvaamattoman inhottavia ja törkeitä.

 

Seksuaalirikosten ehkäisemiseen tulee siksi panostaa laajamittaisin ja pitkäjänteisin toimin. Ajantasainen rikosoikeus on tässä yksi keskeinen keino. Rikoslainsäädännön kattavuus ja ajantasaisuus ovat perusedellytyksiä sille, että seksuaalirikoksia voidaan torjua tehokkaasti.

 

Minulle oikeusministerinä on äärimäisen tärkeää, että näiden vakavien rikosten uhrien asema nyt paranee. Ja myös se, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat aiempaa voimakkaammin vastuuseen.

 

Keskeisin ehdotus tässä uudistuksessa on, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siis siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto, eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä on erittäin merkittävä ajattelutavan muutos. Huomionarvoista on, että myös muiden seksuaalirikosten osalta vapaaehtoisuuden puute on jatkossa keskeinen.

 

Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa.

 

Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Uudistuksessa esitetään muun muassa, että seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi.  Näillä ja muilla uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisiin loukkauksiin.

 

Yhteiskunnassamme on laaja yhteisymmärrys siitä, miten tärkeä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on. Me RKP:ssä olemme pitkään tehneet töitä tämän uudistuksen puolesta yhdessä muun muassa RKP:n naisjärjestön sekä monen muun kansalaisyhteiskunnan toimijan kanssa. Haluan esittää suuren kiitoksen kaikille, jotka ovat tehneet töitä tämän tärkeän asian eteen. Tämä uudistus on erittäin merkittävä askel sukupuolten välisen tasa-arvon sekä jokaisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden kannalta.

 

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Regeringens redogörelse om arbetskraftens fria rörlighet inom EU

Jag vill tacka regeringen för en bra redogörelse, men framför allt - en klok slutsats. Det är bra att regeringen driver en fördomsfri och klar politik. Mycket av de hot och risker som framförts i debatten om arbetskraftens rörlighet har handlat mera om skrämselpropaganda än om sakliga argument.
14.03.2006 kl. 00:00

Gruppanförande i interpellationsdebatten om kommunservicen.

"Det är framför allt dags för kommuninvånaren att begära svar av sin kommunledning; Lovar ni att vi klarar oss i trettio år till utan att göra något? Kan min kommun garantera att jag får modern service om tjugo år med dagens strukturer?", sade Eva Biaudet i sitt gruppanförande.
07.03.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om regeringens politik 2006

Våren har inletts med en presidentvalskampanj som förutom utrikespolitiken, också berörde många aktuella EU- och nationella angelägenheter. Finlands roll i världen kommer att vara intressant under årets gång. På sommaren tar vi över ordförandeskapet för EU, och då har vi en unik chans att visa att Finland är ett land som vill arbeta för ett EU där alla invånare skall känna sig respektfullt behandlade, sade Christina Gestrin.
09.02.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om statsbudgeten för år 2006

Riksdagen har inte enbart ägnat tid åt att maktbalansen i säkerhetspolitiken den senaste månaden. Varje höst begår vi en liten maktkamp mellan riksdag och regering om vem som skall ha sista ordet i fråga om statsbudgeten. Trots att riksdagen har den slutliga budgetmakten är det bra om riksdagens ändringar ändå kan skötas i samråd med finansministeriet för att undvika tekniska misstag.
13.12.2005 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om energi- och klimatpolitiken

Klimatförändringen är vår tids största globala miljöhot. Vi är inne i den första fasen av en lång process som saknar ett slut. Den generation som idag fattar beslut bär ett stort ansvar för kommande generationers möjligheter att leva och verka på jorden. Redan nu finns det skrämmande och varnande exempel på hur vissa ursprungsfolk varit tvungna ge upp sina urgamla traditioner då arktiska miljöns klimat förändrats så mycket. Det finns ett stort globalt intresse för att utveckla miljövänlig teknologi inom energiproduktionen.
30.11.2005 kl. 00:00

Statsrådets redogörelse om Europeiska unionens konstitutionella fördrag

Då nyhetsåret 2005 skall sammanfattas blir EU:s grundfördrag antagligen en av årets främsta poli-tiska nyheter. Det är kanske här ingen överraskning att säga att den franska omröstningen var en stor besvikelse för oss som trodde att det nya fördraget tom med sina brister var en förbättring från förut. Allra mest skulle ett lyckat slutförande av processen manifestera möjligheterna för att bygga vidare på ett starkt handlingskraftigt EU.
29.11.2005 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om Fortums optionsprogram

22.11.2005 kl. 00:00