Historiallinen seksuaalirikosten uudistus parantaa rikosten uhrien asemaa

19.02.2022 kl. 09:47

Torstaina oli historiallinen päivä. Hallitus antoi silloin eduskunnalle esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Vihdoin, monen vuoden työn jälkeen, Suomi saa modernin seksuaalirikoslainsäädännön, jossa raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Uudistusta on valmisteltu huolellisesti kahden ja puolen vuoden ajan oikeusministeriössä johdollani. Minulle oikeusministerinä tämä on ollut yksi suurimmista ja tärkeimmistä hankkeista urani aikana. Seuraavaksi ajattelin kertoa miksi ajattelen näin.

 

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle. Se on yksi keskeisistä perusoikeuksista, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa.

 

Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Nämä rikokset uhkaavat laajasti ihmisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta, ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Rikoksen uhriksi joutuneista moni kärsii läpi elämänsä. Lapsiin kohdistuvat teot ovat sanoin kuvaamattoman inhottavia ja törkeitä.

 

Seksuaalirikosten ehkäisemiseen tulee siksi panostaa laajamittaisin ja pitkäjänteisin toimin. Ajantasainen rikosoikeus on tässä yksi keskeinen keino. Rikoslainsäädännön kattavuus ja ajantasaisuus ovat perusedellytyksiä sille, että seksuaalirikoksia voidaan torjua tehokkaasti.

 

Minulle oikeusministerinä on äärimäisen tärkeää, että näiden vakavien rikosten uhrien asema nyt paranee. Ja myös se, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat aiempaa voimakkaammin vastuuseen.

 

Keskeisin ehdotus tässä uudistuksessa on, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siis siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto, eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä on erittäin merkittävä ajattelutavan muutos. Huomionarvoista on, että myös muiden seksuaalirikosten osalta vapaaehtoisuuden puute on jatkossa keskeinen.

 

Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa.

 

Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Uudistuksessa esitetään muun muassa, että seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi.  Näillä ja muilla uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisiin loukkauksiin.

 

Yhteiskunnassamme on laaja yhteisymmärrys siitä, miten tärkeä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on. Me RKP:ssä olemme pitkään tehneet töitä tämän uudistuksen puolesta yhdessä muun muassa RKP:n naisjärjestön sekä monen muun kansalaisyhteiskunnan toimijan kanssa. Haluan esittää suuren kiitoksen kaikille, jotka ovat tehneet töitä tämän tärkeän asian eteen. Tämä uudistus on erittäin merkittävä askel sukupuolten välisen tasa-arvon sekä jokaisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden kannalta.

 

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Statsrådets redogörelse för genomförandet av integrationslagen

Finland är en del av Europeiska Unionen och en global värld där människor i större utsträckning än tidigare rör sig mellan länder och arbetsmarknader. Under de följande tio åren behöver Finland nya invandrare också av den orsaken att fler än hundratusen personer på grund av åldersstrukturen försvinner ur arbetslivet, många av dem i samhällets nyckelfunktioner.
07.10.2008 kl. 15:30

Remissdebatt om budgetförslaget 2009

Ett lands framgång beror på många saker, bland dem kunskap och kunnande, social rättvisa och jämlikhet samt naturligtvis sysselsättningen. Trots att det budgetförslag som nu presenterats inte som sådant särskilt har utgetts för att vara en sysselsättningsbudget finns det många element som stöder sysselsättning och företagande.
16.09.2008 kl. 15:45

Interpellation om tryggande av universitetens ställning och verksamhetsförutsättningar

Kompetens, företagsamhet och förnyelseförmåga utgör grunden för en ökad välfärd. Det slår regeringen Vanhanens program fast. Regeringen har i sitt program slagit fast att målsättningen för finansieringen av forskning och utveckling är att den offentliga finansieringen ska stiga till fyra procent av bruttonationalprodukten. Regeringen har även bestämt att den offentliga basfinansieringen till universiteten ska öka över hela linjen. Donationer till stöd för vetenskaplig verksamhet har dessutom redan i hög grad gjorts avdragbara i beskattningen.
21.05.2008 kl. 16:15

Responsdebatt om regeringens budgetramar för 2009-2012

Finansutskottet konstaterar att ekonomin och sysselsättningsutvecklingen i Finland varit oerhört stark och tillväxten beräknas ännu fortsätta även om tydliga tecken på avmattning nu finns. Utskottet betonar två frågor som fördunklar de ekonomiska utsikterna. Den ena är den takt varmed befolkningen nu åldras och den andra är de utmaningar klimatförändringen för med sig. Svenska riksdagsgruppen anser att det i båda dessa fall framför allt gäller att föra en ansvarsfull politik som beaktar förändringsfaktorer med ett pro-aktivt grepp. Både den pågående kommunreformprocessen och produktivitetsprogrammet är exempel på åtgärder som stöder en anpassning till morgondagens verklighet. Den klimatpolitiska redogörelsen å sin sida, som avges på hösten, ger svar på hur regeringen anser att klimatförändringen skall tacklas
20.05.2008 kl. 15:00

Gruppanförande om Lissabonfördraget

10.04.2008 kl. 15:10

Regeringens proposition om godkännande av Lissabonfördraget

Lissabonfördraget stärker den Europeiska unionens dimension på flera sätt; öppenheten ökar, ett verktyg för medborgarpåverkan införs, de grundläggande fri- och rättigheterna samt de mänskliga rättigheterna får samma status som unionens grundfördrag. Fördraget ger utan vidare unionen de verktyg som behövs för att tackla existerande och kommande utmaningar. I fördraget slås fast att unionen skall bygga på de gemensamma värdena respekt för människans värdighet, frihet, demokrati, jämlikhet, rättstatsprincipen och respekt för de mänskliga rättigheterna.
10.04.2008 kl. 18:30

Statsrådets trafikpolitiska redogörelse

Finland är ett geografiskt sett stort men glesbebyggt land. Hela en femtedel av invånarna bor i huvudstadsregionen, och en klar majoritet bor i tätorter och städer. Logistiskt sett är Finland en ö, eftersom den absoluta merparten av vår utrikeshandel fraktas sjövägen. Allt detta ställer stora krav på trafikförbindelserna i vårt land. Trafiklösningarna måste stöda regionernas utvecklingsmöjligheter och möjligheten att bo överallt i Finland, fungera så att de stöder medborgarnas vardag och sörja för näringslivets behov av transporter. Fungerande trafiksystem och en god infrastruktur är förutsättningar för allas våra dagliga liv. Arbets- och skolresor, uppköp och fritidsresor är en naturlig del av vår vardag och trafiken en naturlig del av vårt liv.
01.04.2008 kl. 13:30