Muntlig fråga om nedskärningarna i tingsrättsnätet

19.02.2016 kl. 10:17
Ledamot Anna-Maja Henriksson ställer frågan till minister Lindström

Arvoisa puhemies, ärade talman!

Minister Lindströms tingsrättsreform slår särskilt hårt mot de tvåspråkiga regionerna i vårt land. Förslaget kan faktiskt ha förödande konsekvenser med tanke på möjligheten att trygga den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter och med tanke på ett likvärdigt rättsskydd för alla.  

Ministeri Lindström haluaa lakkauttaa 7 käräjäoikeutta, kanslian 9 paikkakunnalla ja istuntopaikan 14 paikkakunnalla. Yhteensä noin 30 paikkakunnalta lähtee nyt siis toimintoja. Muun muassa Keski-Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksien lakkautuksista saatava säästö on todella minimaalinen. Oikeusturvan kannalta nämä lakkautukset ovat sen sijaan erittäin ongelmallisia. Välimatkat kasvavat, kansalaiset asetetaan eri asemaan riippuen asuinpaikkakunnastaan, ja näyttää siltä nyt, että keskustajohtoinen keskittämisinto saa jatkua perussuomalaisten suosiollisella avustuksella. Miten, arvoisa ministeri Lindström, voitte selittää, että nyt haluatte tehdä näin? Onko tässä tehty ylipäänsä kielellisten vaikutusten arviointia? 

Har man överhuvudtaget gjort språkliga konsekvensbedömningar?

Ja minkä takia tehdä  tämmöinen ehdotus, kun kuitenkin ne säästöt ovat hyvin mikroskooppisia? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström:

 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä taustalla on se, minkä edustaja Henriksson vallan hyvin tietää. Tämän kehyksen aikana vuoteen 2019 mennessä tämän tuomioistuinten momentin määrärahat alenevat 16 miljoonalla eurolla. Tästä ratkaisuesityksestä, mikä nyt on, tulee tosiaan säästöä 5 miljoonaa euroa. Vielä jää gäppiä. Vaikka me olisimme tehneet viime vaalikaudella tämän ryhmän esityksen pohjalta 14 tai 17 käräjäoikeuden verkoston, niilläkään ei olisi päästy tähän 16 miljoonan euron säästöön. Se on ihan totta, että nämä säästöt ovat pieniä, mutta ne ovat tarpeellisia, jotta me pystymme pysymään kehyksessä, meidät rahat riittävät. Tämä on pyritty rakentamaan niin kattavasti kuin ikinä pystytään. Tämä alkuperäinen esitys oli 14 tai 17, ja nyt se oli 20. Se oli kovan väännön takana, ja uskallan puolustaa sitä. Se on alueellisesti kattava, ja siinä on otettu huomioon muun muassa matkat, etäisyydet, liikenneyhteydet ynnä muut tällaiset seikat. Ja kielituomarit on se tapa, millä vastataan sitten näihin ruotsinkielisten palveluihin. 

 

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.  

 

Anna-Maja Henriksson:

 

Arvoisa puhemies! Kielituomarit ovat hyvä asia, mutta ne eivät yksinään riitä. Me tarvitsemme myös muuta henkilökuntaa, joka osaa palvella todella, todellisuudessa, myös ruotsin kielellä. Siitä meillä on paljon kokemuksia. Sen takia tässä tarvittaisiin kunnollinen kielellisten vaikutusten arviointi, mitä nyt ei ole ilmeisesti tehty. 

Mutta, arvoisa puhemies, käräjäoikeuksien toimipisteiden lakkauttaminen johtaa alueellisesti hyvin todennäköisesti myöskin siihen, että asianajopalvelut vähenevät. Myös Suomen Asianajajaliitto ja Lakimiesliitto ovat tähän kysymykseen itse puuttuneet, ja heillä on suuri huoli siitä, että kansalaisten oikeusturva tästä huononee ja että paikkakuntien välillä syntyy suuria eriarvoisuuksia. Millä tavalla te aiotte huolehtia siitä, että oikeusturva pysyy korkealla myös asianajopalveluitten osalta koko maassa? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström:

 

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tämä asia lähtee eteenpäin, niin tähän perustetaan tämmöinen työryhmä, jonka tehtävä on katsoa sekä tämä hallinto, nämä toimet että sitten nämä toimitilajärjestelyt, ja sen työryhmän tehtävänä on myös tehdä se lopullinen hallituksen esitys, joka tullee tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Se katsoo nämä asiat. Tässä raportissa, missä oli tämä 14 tai 17, oli näitä vaikutuksia arvioitu, ja kyllä minulle on oikeusministeriön asiantunteva virkamieskoneisto hyvin seikkaperäisesti tästä asiasta tuonut esille, että nämä asianajopalvelut eivät ole vähentyneet niin paljon kuin on voitu kuvitella joissakin aikaisemmissa ratkaisuissa. 

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Redogörelsen om detaljhandelns struktur och utveckling

Det är rätt vanligt att folk idag beklagar sig över både internationaliseringen och globaliseringen. Ofta framställs dessa som nya och obehagliga fenomen för Finland. Jag frågar mig om man då har glömt sitt eget lands historia och bakgrund, sade Roger Jansson i sitt gruppanförande.
26.04.2006 kl. 00:00

Regeringens budgetramar 2007-2011

Rapporteringen och slutsatserna från regeringens budgetramförhandlingar varierar beroende vem man lyssnar på. Dels har det talat om regeringskris och avgångar, dels om konstruktiva diskussioner. Kontentan är ändå den, att regeringen kom överens om att ge fortsatt stöd till lantbruk och landsbygd också efter att EU-stöden skärs ned. Exakta eurobelopp kan givetvis inte slås fast förrän förhandlingarna med EU avslu-tats. Det är inget nytt i det. Så har vi agerat redan i tolv år.
28.03.2006 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om arbetskraftens fria rörlighet inom EU

Jag vill tacka regeringen för en bra redogörelse, men framför allt - en klok slutsats. Det är bra att regeringen driver en fördomsfri och klar politik. Mycket av de hot och risker som framförts i debatten om arbetskraftens rörlighet har handlat mera om skrämselpropaganda än om sakliga argument.
14.03.2006 kl. 00:00

Gruppanförande i interpellationsdebatten om kommunservicen.

"Det är framför allt dags för kommuninvånaren att begära svar av sin kommunledning; Lovar ni att vi klarar oss i trettio år till utan att göra något? Kan min kommun garantera att jag får modern service om tjugo år med dagens strukturer?", sade Eva Biaudet i sitt gruppanförande.
07.03.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om regeringens politik 2006

Våren har inletts med en presidentvalskampanj som förutom utrikespolitiken, också berörde många aktuella EU- och nationella angelägenheter. Finlands roll i världen kommer att vara intressant under årets gång. På sommaren tar vi över ordförandeskapet för EU, och då har vi en unik chans att visa att Finland är ett land som vill arbeta för ett EU där alla invånare skall känna sig respektfullt behandlade, sade Christina Gestrin.
09.02.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om statsbudgeten för år 2006

Riksdagen har inte enbart ägnat tid åt att maktbalansen i säkerhetspolitiken den senaste månaden. Varje höst begår vi en liten maktkamp mellan riksdag och regering om vem som skall ha sista ordet i fråga om statsbudgeten. Trots att riksdagen har den slutliga budgetmakten är det bra om riksdagens ändringar ändå kan skötas i samråd med finansministeriet för att undvika tekniska misstag.
13.12.2005 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om energi- och klimatpolitiken

Klimatförändringen är vår tids största globala miljöhot. Vi är inne i den första fasen av en lång process som saknar ett slut. Den generation som idag fattar beslut bär ett stort ansvar för kommande generationers möjligheter att leva och verka på jorden. Redan nu finns det skrämmande och varnande exempel på hur vissa ursprungsfolk varit tvungna ge upp sina urgamla traditioner då arktiska miljöns klimat förändrats så mycket. Det finns ett stort globalt intresse för att utveckla miljövänlig teknologi inom energiproduktionen.
30.11.2005 kl. 00:00