Muntlig fråga om asylsökandes rätt att arbeta

20.11.2015 kl. 10:37
Frågeställare ledamot Joakim Stand

Värderade fru talman!

Maamme kansainvälistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi Vaasassa ulkomaalaistaustaisten osuus on jo noin 8 prosenttia ja kaupungissa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä, työllisyystilanne on maan kärkitasoa ja suurimmissa teollisissa vientiyrityksissä työskentelee lähes 50 eri kansallisuutta. Tällä ei tietenkään ole suoraa syy-yhteyttä juuri tämän päivän maahanmuuttotilanteeseen, mutta tiedämme kuitenkin, että turvapaikanhakijoiden joukossa on erittäin taitavia ihmisiä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja jotka voisivat tuoda suurta hyötyä maahamme. Paras apu kotouttamisessa on oma työpaikka, oma palkka, oma perhe ja yhteenkuuluvuudentunne. Kysyn vastaavalta ministeriltä: Mitä aiotte tehdä, jotta maahantulijat työllistyvät ja kotoutuisivat nopeammin? Ja olisiko aika antaa heille oikeus mennä töihin heti, kun ovat rekisteröityneet maahan turvapaikanhakijoiksi? — Kiitos. 


Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa rouva puhemies!

Kysyjä on ihan, voi sanoa, ajan tasalla, koska TEM on reagoinut näihin asioihin. Se ensimmäinen toimenpide oli se, että alussa kartoitetaan tämä osaaminen, siinä vaiheessa, kun nämä ihmiset tulevat hakemaan sitä turvapaikkaa, jotta me tiedämme, keitä he ovat, mitä he osaavat ja onko heillä esimerkiksi kiinnostusta yrittämiseen, mihin te viittasitte. Tämä on tietenkin semmoinen asia, että mitä paremmin me tässä kotouttamisessa onnistumme, sitä vähemmällä vaivalla me pääsemme, sitä halvemmaksi se ikään kuin tulee — jos puhutaan ihan suomen kieltä. Se on meidän etumme, se on maahanmuuttajan etu. Eli kyllä tätä työtä on tehty. 
Ja kun te viittasitte tähän työnteko-oikeuteen, niin yhteisymmärryksessä sisäministeriön kanssa me olemme tätä asiaa pohtineet. Kyllä tässä varmaan päästään eteenpäin, niin että nämä ihmiset pääsisivät nykyistä nopeammin työn syrjään kiinni. 



Joakim Strand
Hallitusohjelmassa mainitaan myös, ainakin osittain, että EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään. Jotta saisimme taas viennin vetämään ja elinkeinoelämän pyörät ympäri maatamme pyörimään, on meidän käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Kysynkin taas vastaavalta ministeriltä: miten tarveharkinnan lieventäminen etenee, ja onko teillä kenties joitain täysin uusia ideoita ja innovaatioita siitä, miten yritystemme työvoimansaanti tulevaisuudessa turvataan? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tarveharkinnasta ei luovuta, mutta siellä on tämä lievennys siltä osin, kun on näitä asiantuntijoita, asiantuntijatyöhön sopivia henkilöitä, heidän osaltaan se on kyllä. Tämä on nimenomaan sitä puolta, missä kannattaa katsoa se osaaminen, ja jos sille osaamiselle todellakin on käyttöä, niin tässä suhteessa siinä tarveharkinnassa on näin. Tällä lailla on sovittu hallitusneuvotteluissa eikä ole muusta sovittu, joten tästä pidetään kiinni. 
 

Joakim Strand

Gruppanföranden

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00

Redogörelsen om detaljhandelns struktur och utveckling

Det är rätt vanligt att folk idag beklagar sig över både internationaliseringen och globaliseringen. Ofta framställs dessa som nya och obehagliga fenomen för Finland. Jag frågar mig om man då har glömt sitt eget lands historia och bakgrund, sade Roger Jansson i sitt gruppanförande.
26.04.2006 kl. 00:00

Regeringens budgetramar 2007-2011

Rapporteringen och slutsatserna från regeringens budgetramförhandlingar varierar beroende vem man lyssnar på. Dels har det talat om regeringskris och avgångar, dels om konstruktiva diskussioner. Kontentan är ändå den, att regeringen kom överens om att ge fortsatt stöd till lantbruk och landsbygd också efter att EU-stöden skärs ned. Exakta eurobelopp kan givetvis inte slås fast förrän förhandlingarna med EU avslu-tats. Det är inget nytt i det. Så har vi agerat redan i tolv år.
28.03.2006 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om arbetskraftens fria rörlighet inom EU

Jag vill tacka regeringen för en bra redogörelse, men framför allt - en klok slutsats. Det är bra att regeringen driver en fördomsfri och klar politik. Mycket av de hot och risker som framförts i debatten om arbetskraftens rörlighet har handlat mera om skrämselpropaganda än om sakliga argument.
14.03.2006 kl. 00:00

Gruppanförande i interpellationsdebatten om kommunservicen.

"Det är framför allt dags för kommuninvånaren att begära svar av sin kommunledning; Lovar ni att vi klarar oss i trettio år till utan att göra något? Kan min kommun garantera att jag får modern service om tjugo år med dagens strukturer?", sade Eva Biaudet i sitt gruppanförande.
07.03.2006 kl. 00:00