Muntlig fråga om asylsökandes rätt att arbeta

20.11.2015 kl. 10:37
Frågeställare ledamot Joakim Stand

Värderade fru talman!

Maamme kansainvälistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi Vaasassa ulkomaalaistaustaisten osuus on jo noin 8 prosenttia ja kaupungissa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä, työllisyystilanne on maan kärkitasoa ja suurimmissa teollisissa vientiyrityksissä työskentelee lähes 50 eri kansallisuutta. Tällä ei tietenkään ole suoraa syy-yhteyttä juuri tämän päivän maahanmuuttotilanteeseen, mutta tiedämme kuitenkin, että turvapaikanhakijoiden joukossa on erittäin taitavia ihmisiä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja jotka voisivat tuoda suurta hyötyä maahamme. Paras apu kotouttamisessa on oma työpaikka, oma palkka, oma perhe ja yhteenkuuluvuudentunne. Kysyn vastaavalta ministeriltä: Mitä aiotte tehdä, jotta maahantulijat työllistyvät ja kotoutuisivat nopeammin? Ja olisiko aika antaa heille oikeus mennä töihin heti, kun ovat rekisteröityneet maahan turvapaikanhakijoiksi? — Kiitos. 


Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa rouva puhemies!

Kysyjä on ihan, voi sanoa, ajan tasalla, koska TEM on reagoinut näihin asioihin. Se ensimmäinen toimenpide oli se, että alussa kartoitetaan tämä osaaminen, siinä vaiheessa, kun nämä ihmiset tulevat hakemaan sitä turvapaikkaa, jotta me tiedämme, keitä he ovat, mitä he osaavat ja onko heillä esimerkiksi kiinnostusta yrittämiseen, mihin te viittasitte. Tämä on tietenkin semmoinen asia, että mitä paremmin me tässä kotouttamisessa onnistumme, sitä vähemmällä vaivalla me pääsemme, sitä halvemmaksi se ikään kuin tulee — jos puhutaan ihan suomen kieltä. Se on meidän etumme, se on maahanmuuttajan etu. Eli kyllä tätä työtä on tehty. 
Ja kun te viittasitte tähän työnteko-oikeuteen, niin yhteisymmärryksessä sisäministeriön kanssa me olemme tätä asiaa pohtineet. Kyllä tässä varmaan päästään eteenpäin, niin että nämä ihmiset pääsisivät nykyistä nopeammin työn syrjään kiinni. 



Joakim Strand
Hallitusohjelmassa mainitaan myös, ainakin osittain, että EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään. Jotta saisimme taas viennin vetämään ja elinkeinoelämän pyörät ympäri maatamme pyörimään, on meidän käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Kysynkin taas vastaavalta ministeriltä: miten tarveharkinnan lieventäminen etenee, ja onko teillä kenties joitain täysin uusia ideoita ja innovaatioita siitä, miten yritystemme työvoimansaanti tulevaisuudessa turvataan? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tarveharkinnasta ei luovuta, mutta siellä on tämä lievennys siltä osin, kun on näitä asiantuntijoita, asiantuntijatyöhön sopivia henkilöitä, heidän osaltaan se on kyllä. Tämä on nimenomaan sitä puolta, missä kannattaa katsoa se osaaminen, ja jos sille osaamiselle todellakin on käyttöä, niin tässä suhteessa siinä tarveharkinnassa on näin. Tällä lailla on sovittu hallitusneuvotteluissa eikä ole muusta sovittu, joten tästä pidetään kiinni. 
 

Joakim Strand

Gruppanföranden

Statsrådets redogörelse om Finlands deltagande i militär krishanteringsoperation i Libanon

Regeringen föreslår att Finland skall delta i FN-operationen i södra Libanon genom att skicka 250 män och kvinnor till regionen. Svenska riksdagsgruppen stöder förslaget. Regeringens begäran om fullmakt för denna fredsbevararoperation står i linje med den säkerhetspolitiska linje och globala ansvar som Svenska riksdags-gruppen talat för.
05.09.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00