Henriksson: Kokkola ja Keski-Pohjanmaa etelään

03.03.2009 kl. 11:21
Kokkola ja Keski-Pohjanmaa etelään - vielä voi vaikuttaa!

Aluehallintouudistuksessa eletään juuri nyt hiljaisia mutta tärkeitä hetkiä. Ehdotus hallituksen esitykseksi asiassa on lähtenyt laajalle lausuntokierrokselle. Lausunnoissa pyydetään arvioimaan myös sitä vaihtoehtoa, että Keski-Pohjanmaa sijoittuisi samaan alueeseen Pohjanmaan kanssa. Lausunnonantajilla, joihin kuuluvat mm. Työ- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset, tiepiirit, työsuojelupiirit, metsäkeskukset, EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, kunnat ja maakuntien liitot, on nyt mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Näin ollen viimeistä sanaa Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan suuntatutumisasiassa ei ole vielä sanottu.

Elinkeinoelämän äänen tulisi tässä asiassa kuulla. Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Bengt Jansson on moneen kertaan lausunut, että valtaosa Kokkolan seudun ja Pohjanmaan yrittäjistä ovat eteläisen suuntautumisen kannalla. Nyt yrittäjien olisi syytä itse myös näyttää, että näin on. Rajan luominen Pietarsaaren seudun ja Kokkolan seudun välille aiheuttaisi byrokraattisia ongelmia monelle yritykselle. Tämä voisi ilmetä esim. yrityksen hakiessa Finnveralta rahoitusta, koska Finnveran Vaasan aluekonttori, joka tänä päivänä palvelee kokkolalaisia, vaihtuisi Oulun Finnveraan. Näin ollen myös ne henkilöt, jotka tuntevat seudun yritykset vaihtuisivat. Tämä vain pienenä esimerkkinä.

Kun uudistuksia lähdetään tekemään, päämääränä pitää olla järjestelmän parantaminen suhteessa vanhaan. En ole vielä saanut vastausta siihen kysymykseen asiaa valmistelevalta ministeriltä, millä tavalla Keski-Pohjanmaan liittäminen yhteen Oulun seudun ja Kajaanin seudun kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen parantaisi tilannetta suhteessa vallitsevaan. Pendelöinti, siis työmatkailu Kokkolan ja Pietarsaaren seudun välillä, on yleistä. Koulutusyhteistyötä meidän seuduilla on paljon, niin ammattikoulu- kuin ammattikorkeakoulupuolella. Sen lisäksi Kokkolalla ja Pietarsaarella on yhteinen pelastusalue ja nyt vuodenvaihteesta lähtien myös yhteinen poliisipiiri. On perusteltua myös kysyä miten näiden ohjaaminen onnistuisi tulevaisuudessa kahdesta eri "Allusta" käsin, Vaasasta ja Oulusta?

On myös ollut surullista seurata keskustelua, jossa varsinkin keskustalaisten suusta on saanut kuulla, että tällä operaatiolla "pelastetaan" Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa. Sairaalan tulevalla kohtalolla ei nimittäin ole mitään tekemistä tämän aluehallintouudistuksen kanssa. Mutta totta kai, se on argumentti jota voidaan käyttää "hämäys"argumenttina, koska se tietenkin kuulostaa hyvältä. Rehellisyys tässäkin asiassa olisi kuitenkin paikallaan. Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi lähtee siitä, että tulevaisuudessa sairaanhoitopiirin väkiluvun pitäisi olla vähintään 150.000 asukasta. Eli mitä todennäköisimmin keskussairaalan status tulee olemaan riippuvainen tästä asukaslukumäärästä. Se asia ei ratkea pohjoiseen suuntautumisella.

Pääministeri Vanhanen kertoo olevansa myös huolissaan maan kaksikielisyydestä, ja siitä että palvelut myös tulevaisuudessa pystytään käytännössä antamaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Sekin pitäisi nyt näkyä paitsi sanoissa, niin myös teoissa. Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa kuuluvat luonnollisesti samaan yhteistoiminta-alueeseen. Näin se vain on. Historiakin puhuu myös vahvasti sen puolesta. Voisiko joku kertoa, mikä puhuu pohjoisen suuntautumisen puolesta ihan "oikeesti"?

Anna-Maja Henriksson
RKP:n kansanedustaja

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00

Redogörelsen om detaljhandelns struktur och utveckling

Det är rätt vanligt att folk idag beklagar sig över både internationaliseringen och globaliseringen. Ofta framställs dessa som nya och obehagliga fenomen för Finland. Jag frågar mig om man då har glömt sitt eget lands historia och bakgrund, sade Roger Jansson i sitt gruppanförande.
26.04.2006 kl. 00:00

Regeringens budgetramar 2007-2011

Rapporteringen och slutsatserna från regeringens budgetramförhandlingar varierar beroende vem man lyssnar på. Dels har det talat om regeringskris och avgångar, dels om konstruktiva diskussioner. Kontentan är ändå den, att regeringen kom överens om att ge fortsatt stöd till lantbruk och landsbygd också efter att EU-stöden skärs ned. Exakta eurobelopp kan givetvis inte slås fast förrän förhandlingarna med EU avslu-tats. Det är inget nytt i det. Så har vi agerat redan i tolv år.
28.03.2006 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om arbetskraftens fria rörlighet inom EU

Jag vill tacka regeringen för en bra redogörelse, men framför allt - en klok slutsats. Det är bra att regeringen driver en fördomsfri och klar politik. Mycket av de hot och risker som framförts i debatten om arbetskraftens rörlighet har handlat mera om skrämselpropaganda än om sakliga argument.
14.03.2006 kl. 00:00

Gruppanförande i interpellationsdebatten om kommunservicen.

"Det är framför allt dags för kommuninvånaren att begära svar av sin kommunledning; Lovar ni att vi klarar oss i trettio år till utan att göra något? Kan min kommun garantera att jag får modern service om tjugo år med dagens strukturer?", sade Eva Biaudet i sitt gruppanförande.
07.03.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om regeringens politik 2006

Våren har inletts med en presidentvalskampanj som förutom utrikespolitiken, också berörde många aktuella EU- och nationella angelägenheter. Finlands roll i världen kommer att vara intressant under årets gång. På sommaren tar vi över ordförandeskapet för EU, och då har vi en unik chans att visa att Finland är ett land som vill arbeta för ett EU där alla invånare skall känna sig respektfullt behandlade, sade Christina Gestrin.
09.02.2006 kl. 00:00