Perustuslaki tärkeä Keski-Pohjanmaa-asiassa

02.12.2009 kl. 09:35
Luettuani Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksen 27.11.09 ”RKP etsii linjansa” hämmästyin ja tunsin suurta pettymystä. Olen lukenut MT:tä vähintään 25. vuoden ajan ja olen oppinut tuntemaan sen vastuuntuntoisena ja analyyttisena sanomalehtenä.

Vakavasti otettavan sanomalehden pääkirjoitussivuston tulee kriittisesti analysoida puolueiden poliittisia linjauksia. Sen sijaan on alhaista, että Suomen kolmanneksi suurin sanomalehti, kun se analysoi RKP:n linjaa Keski-Pohjanmaan suuntautumiskysymyksessä, jättää huomioimatta tärkeitä tosiasioita, mutta käyttää sen sijaan toisenlaista faktaa, niin väritettyä kuin puolueellistakin.

Pääkirjoittaja antaa lukijoiden ymmärtää, että RKP yksin haluaa Keski-Pohjanmaan yhteistyösuunnaksi myös jatkossa etelään. Pääkirjoittaja ei sanallakaan kerro, että ehdoton enemmistö niistä runsaista neljästäkymmenestä Valtiovarainministeriölle jätetyistä lausunnoista kannattivat etelään suuntautumista, muun muassa paikallinen Kauppakamari, jossa 82 prosenttia jäsenyrityksistä kannattivat etelään suuntautumista.

Poliittisten puolueiden keskuudessa keskusta ja paikalliset perussuomalaiset olivat ainoat, jotka kannattivat pohjoista yhteistyösuuntaa. Tätä tosiasiaa pääkirjoitustoimittaja ja lehti eivät voineet mainita, sillä silloin pääkirjoituksen väite olisi kumoutunut. Se, että jotkut kokoomuksen ministerit, pääministerin painostuksesta johtuen, kannattivat pohjoista suuntautumista, ei muuta tosiasioita. Se, että MT tekee valinnan kertoa, että Kokkolan kaupunki niukalla enemmistöllä kannattaa eteläistä suuntautumista, mutta jättää sanomatta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan päätös myös syntyi niukalla enemmistöllä, ei lisää lehden uskottavuutta.

Pääkirjoitustoimittaja ja lehti tekivät myös valinnan jättää täysin huomioimatta asian perustuslaillinen näkökulma. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on yksimielisessä lausunnossaan lyönyt lukkoon sen, että valtion tulee aluehallintouudistuksessa valita se vaihtoehto, joka parhaiten tyydyttää perustuslain edellyttämiä kielelliset perusoikeudet. Tässä tapauksessa asia on päivän selvä. Saman tulkinnan on tehnyt oikeuskansleri, ja kun presidentti vahvisti lain, hän katsoi tarpeelliseksi tehdä jotain erittäin poikkeavaa, nimittäin lisätä lakiin lausunto, jossa hän korostaa perustuslaillisia aspekteja. Toisin sanoen, presidentti antoi valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille kärkevää kritiikkiä ja huomautti, että ei ole yhteensopivaa hyvän hallinnoinnin kanssa yrittää kiertää Suomen perustuslakia.

Esittelevä ministeri Kiviniemi on toistamiseen huomauttanut, että hän on vain ja ainoastaan kuunnellut maakunnan tahtoa kun hän on vienyt Keski-Pohjanmaata pohjoiseen. Jos asian laita on näin, miksi lausuntoja on pyydetty toisilta tahoilta eikä ainoastaan maakunnalta, jos muut lausunnot eivät ole minkään arvoisia? Ja jos maakunnan mielipide on tärkeämpi kuin kaikkien muiden, niin miksi maakunnan mielipiteellä ei ollut merkitystä kun Sipoosta lohkaistiin osa Helsingille?

RKP:llä on varmaan täysi syy tarkkailla linjauksiaan jatkuvasti. Se on edellytys poliittiselle puolueelle. Käsitykseni on, että myös Maaseudun tulevaisuudella on täysi syy tarkkailla linjaansa. Kannanotto, joka on perustettu puolitotuuksille ja tosiasioiden pois jättämiselle, on huono perusta analyysille ja syö uskottavuutta.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP:n työvaliokunnan jäsen
 

Maaseudun Tulevaisuudessa 2.12.2009

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om Finlands EU-ordförandeskap

Låt mig komma med ett frankt påstående: 2006 var året då federalismen tog några ordentliga steg framåt i det finländska EU-tänkandet. Detta av två orsaker: Europaparlamentet visade sig vara en fungerande institution och parlamentet bidrog kraftigt till att göra beslutsprocessen i EU till en tydlig politisk process- vilket också statsminister Vanhanen konstaterat i Bryssel i anslutning till servicedirektivet. Det var parlamentet och de politiska rörelserna i Europa som hade initiativet. Och det finländska ordförandeskapet hade ett gott samarbete med Europaparlamentet och tack vare det kunde många viktiga frågor inom EG-samarbetet ros i hamn.
11.01.2007 kl. 00:00

Responsdebatt om statsbudgeten för år 2007

Jag vill börja med att tacka finansministern och mina kollegor för en enkel och snabb process i att nå en överenskommelse om riksdagens ändringar i budgetboken. Men jag vill ändå ägna lite tid åt att analysera hur riksdagen använder sin budgetmakt.
13.12.2006 kl. 00:00

Interpellation om bättre villkor för kvinnor i arbetslivet

Interpellanterna lyfter upp ett tema som sysselsatt flera generationer och som fortfarande är ett delvis olöst problem, det vill säga att skapa en större jämställdhet inom arbetslivet. Oppositionen påminner om att regeringen lovat befrämja jämställdheten genom ett program med målsättningen att få bort omotiverade löneskillnader.
30.11.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om alkoholpolitiken

Oppositionen skall ha ett erkännande för en saklig och välformulerad interpellationstext. Här behövs inga teoriska och känsloladdade reaktioner. Problemet är tillräckligt allvarligt ändå.
23.11.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om barnfamiljernas situation

Det är aningen svårt att lista ut vilken samhällsgrupp oppositionen anser att regeringen har misskött mest. För fyra veckor sedan var det studenterna, för tre veckor sedan var det pensionärerna och idag är det då barnfamiljerna som lider mest.
11.10.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om propositionen om kommun- och servicestrukturreformen

Det kan vara bra att än en gång påminna oss om varför regeringen har startat denna process. Vi vet att befolkningsunderlaget och servicebehovet kommer att ändras så pass mycket under de kommande åren, att samhällets resurser inte räcker till för att stå för notan om serviceproduktionen inte rationaliseras. Lösningen måste därför bli att stärka kommunernas möjligheter att garantera servicen.
03.10.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om pensionärernas inkomster

Riksdagen är på väg att sätta modernt rekord i antalet interpellationer. Vi debatterar idag den femtonde interpellationen för denna period – och då har vi ännu ett år kvar. Under de två tidigare perioderna stannade antalet vid tolv och tretton interpellationer. Det verkar dessutom som om oppositionen indelat väljargrup-perna mellan sig; vänstern talar om pensionärerna, de gröna om barnfamiljerna medan samlingspartiet värnar om kommunerna.
19.09.2006 kl. 00:00