Kolumn

Varjoja ja valopilkkuja

03.05.2010 kl. 02:00

..."Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä."...

Elintarvikealan lakot ja viime tiistain työsulku on pistänyt maamme kotieläintilat kireälle. Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä. Pahin tilanne on eläimille, joita on jouduttu poisjääneiden kuljetusten vuoksi pitämään ahtaissa tiloissa.

Elintarviketeollisuuden (ETL) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut ovat jättäneet selvän jäljen maamme eläintiloihin, tilanne on erityisen ongelmallinen sikaloissa. Teurastuksen keskeytyminen on johtanut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta vaaralliseen tilanteeseen. Tilanteen jatkuessa eläimiä jouduttaisiin teurastamaan tilan puutteen vuoksi. Enää ei ole kysymys vain työtaistelusta vaan eläinsuojelukysymyksestä.

Hallituksen puolella eläinten hyvinvointiin on viime vuoden aikana panostettu erityisesti: Uusi eläinlääkintähuoltolaki astui voimaan marraskuussa 2009; Keskus eläinten hyvinvoinnille on perustettu Helsingin Yliopistoon; On otettu käyttöön eläinten hyvinvointiin kohdistuvia tukia, joiden ehdot ylittävät lainmukaiset minimivaatimukset; Eviran alaisuuteen on perustettu 15 valvontaeläinlääkärin virkaa, joiden palkkaus on tällä hetkellä meneillä ja kuntien uusille valvontaeläinlääkärinviroille on varattu 4,7 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon. Tuottajajärjestöt ja kotieläintilat ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet toimiin ja ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä hyvinvointijärjestelmää. Maamme hallitus ja maataloustuottajat ovat selvästi ottaneet kantaa hyvän eläinpidon puolesta, ottaako maamme elintarvikeala, sen teollisuus ja työntekijät?

Tuottajajärjestöt ovat laajasti toivoneet elintarvikealalle pikaista sopua. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tilojen taloudellinen tilanne heikkenee selvästi, kun teurastustili viivästyy. Huolimatta elintarviketyöläisten lakosta, alkutuotantotiloilla laskut on maksettava. Tämä ei edesauta maatilojen jo tukalaa taloudellista tilannetta. Kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvylle työtaistelun vaikutukset ovat myös tietenkin aina haitalliset. Menetettyjä markkinaosuuksia on aina vaikea ottaa takaisin.

Valopilkkuna tilanteessa voidaan pitää pienimuotoisen toiminnan, esimerkiksi leipomo- ja teurastamotoiminnan, profiilin kohotus. Tämänhetkinen tilanne osoittaa selvästi, että pienmuotoisen elintarvikejalostuksen toimintaedellytykset toimittaa ruokatuotteita sekä kauppoihin että suoraan kuluttajille ovat tämänkaltaisessa tilanteessa todella vahvoina. Pienmuotoista toimintaa tulisikin tukea hankintakriteereitä ja lähituotetun ruoan jakeluteitä uudistaen. Pienille toimittajille tulisi antaa oikeudenmukaiset kilpailumahdollisuudet, tämä tarkoittaa muun muassa virkamenettelyn uudelleensuuntautumista.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP

KeskiPohjanmaan lehden eduskuntakolumni viikolla 17

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Responsdebatt om statsbudgeten för 2008

Den politiska hösten går mot sitt slut i och med att vi nu tar itu med behandlingen av budgetförslaget för nästa år. Jag vill börja med att tacka kollegerna i finansutskottet för en snabb och smidig behandling, men också regeringen för ett gott utgångsförslag.

17.12.2007 kl. 15:41

Jubileumsplenum Finland 90 år

I medlet av 1800-talet, för snart 150 år sedan började tanken på ett fritt och självständigt Finland ta form, men det dröjde som vi vet ännu ett halvsekel förrän tanken blev konkretiserad. Vi har nyligen firat riksdagens, den moderna folkrepresentationens i Finland, 100-års jubileum och nu är det dags att högtidlighålla våra 90 år av självständighet.

05.12.2007 kl. 14:45

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?

04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.

17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.

16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande

13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.

13.11.2007 kl. 15:16