Kaksinvaltias kauppa

30.10.2010 kl. 00:15
"Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa."

 

Elintarvikeketjun hinnanmuodostuksesta on keskusteltu ahkerasti syksyn aikana. Tutkimuslaitokset ovat osoittaneet, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa. Viimeisin varmennus tuli viime viikolla, kun yksi S-ketjun johtajista ilmoitti, että tavarantoimittajien kanssa käyneissä neuvotteluissa ei tullut esille mitään aihetta nostaa hintoja.

Samalla tiedämme, että polttoaine- ja energiakustannukset ovat nousseet voimakkaasti syksyn aikana, niin myös lannoitteen ja rehun hinta, joka on syöksynyt taivaisiin. Tutkimuslaitokset ovat varmistaneet myös nämä tosiasiat. Syy siihen, että kauppa ilmoittaa, että syytä hintojen nostoon ei ole tullut esille ei johdu siis siitä, ettei tarvetta tuottajahintojen nostoon olisi. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä kahdet ketjut ovat niin voimakkaita, että tavarantoimitsijoilla ei ole mitään millä vastata heidän painostuksiinsa neuvotteluissa. Kauppa ilmoittaa häikäilemättömästi, että jos he eivät saa ostaa haluamaansa hintaan, niin he vaihtavat ulkomaalaisiin toimittajiin. Sen jälkeen, kun he ovat havainnollistaneet tämän pari kertaa käytännössä, teollisuus ei uskalla muuta kuin totella.

Tilanne on kestämätön, jos hinnankorotuksia ei anneta virrata läpi koko ketjun alkutuottajat kuristuvat hitaasti. Kun valtioneuvosto seuraa EU-komission suosituksia ja yrittää säätää laki joka parantaisi tuottajien mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä elintarvikeketjussa, niin sekä Elintarviketeollisuusliitto että kauppaa edustavaa Päivittäiskauppatavarayhdistys huutavat isoon ääneen Kauppalehdessä kartellista ja monopolista. On ilmiselvää, ettei kauppa ole edes miettinyt asettavansa itsensä peilin eteen, karttaa sen vain.

Vapaa markkina tarkoittaa yleensä, että hinta muodostuu tarjonnasta ja kysynnästä. Reunaehdot markkinalle on säädetty kilpailulainsäädäntöön ja niitä valvoo kilpailuvirasto. Nyt olisi kilpailuviraston korkea aika katsoa lähempää kaupan keskittymää Suomessa. Markkinataloudellisesti ei voi olla tervettä, että maitoa tuodaan Ruotsista, pakataan Suomessa, ja myydään huomattavasti halvemmalla hinnalla kun kotimainen. Tämä tilanteessa jossa maidontuottajat saavat Ruotsissa saman tilityshinnan kun Suomessa. Ei ole järkeä siinäkään, että yksi kauppaketju keskellä kesää, kun maassamme kypsyy yllin kyllin tomaatteja, tuo tomaatteja hollannista ja saksasta ainoastaan siitä syystä, että hinta pidettäisiin mahdollisimman alhaalla.

Suomalaisen kuluttajan tulee tietenkin saada valita suomalaisen ja tuodun, sekä eri toimittajien, ruuan välillä. Mutta jos tilanne on se, että meillä on käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, jotka määräävät mitä suomalaiset syövät ja mitä heidän tulee maksaa ruuastaan, niin jotain on mennyt vakavasti pieleen. Kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat. Muussa tapauksessa poliitikoiden ja viranomaisten on puututtava asiaan ja palauttava tasapainon elintarvikeketjuun. Viranomaiset ovat aikaisemminkin pilkkoneet yrityksiä joilla on ollut markkinoita dominoiva asema, tai asettaneet ehtoja sille miten ne saavat toimia. Eihän se niin voi olla, että kilpailusäännöt koskevat ainoastaan maanviljelijöiden omia yrityksiä?


Mats Nylund, riksdagsledamot, SFP

Eduskuntakolumni Keskipohjanmaa 30.10.2010

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Finlands säkerhets- och försvarspolitik

16.06.2009 kl. 10:35

Responsdebatt om budgetramarna 2010-2013

Som en följd av den ekonomiska krisen har hittills omkring 3 miljarder euro anvisats för stimulansåtgärder i vårt land – detta motsvarar omkring 1,5 % av BNP – en stor andel också med EU-mått mätt. Alla åtgärder som vidtas måste ha som målsättning att återställa tillväxten och balansen i vår ekonomi, motverka arbetslöshet och trygga vår betalningsförmåga – speciellt på lång sikt.
03.06.2009 kl. 13:35

Responsdebatt om Statsrådets EU-redogörelse

Också Svenska riksdagsgruppen sällar sig till skaran av röster som tycker att det är viktigt att oftare diskutera EU, Finlands roll i unionen och unionens framtid.
26.05.2009 kl. 15:00

Statsrådets redogörelse om EU-politiken

26.05.2009 kl. 10:35

Remissdebatt om statsrådets EU-redogörelse

Av statsrådets redogörelse över EU-politiken framgår regeringens vision om hur EU ska se ut, fungera och utvecklas till år 2020. Svenska riksdagsgruppen framhåller vikten av att alla skall kunna känna sig representerade i Bryssel och delaktiga i den politik som förs i EU.
16.04.2009 kl. 17:00

Responsdebatt om första tilläggsbudgeten

Trots att vi skött vår egen ekonomiska politik bra de senaste åren och kunnat både förbättra välfärden och korta av på vår statsskuld är vi mitt i den ekonomiska kris som startade i höstas på fastighetsmarknaden i USA och snabbt spred sig. Alla undersökningar pekar på att vi får lov att räkna med kärva år. Hur kärva de blir vet vi väl med säkerhet först efteråt. Nu måste vi hålla hjulen i rullning, stimulera sysselsättningen och upprätthålla tryggheten och basservicen för alla. Samtidigt måste vi ta sikte på en framtid där sysselsättningsgraden är hög, eftersom det utgör grunden för en hållbar välfärd.
18.03.2009 kl. 16:00

Interpellation om regeringens ställningstagande till högre pensionsålder

Vi har upplevt dramatiska veckor i politiken, något som har sin naturliga bakgrund i det som har hänt i världsekonomin men som också har med vårt lands åldersstruktur och arbetsmarknad att göra. Med stor tillfredsställelse kan vi notera att förståelsen för regeringens framförda förslag till åtgärder börjar vinna allt större understöd.
11.03.2009 kl. 16:30