Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

19.11.2010 kl. 15:47
..."Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä"...

 

 

Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

EU-komission torstaina esitellyt ehdotus uudesta maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen sisältää monia Suomelle tärkeitä muotoiluja. Ehdotus on kehittynyt parempaan suuntaan siitä ehdotuksesta minkä komissio vuosi yleisölle hiljattain. Tärkeitä elementtejä uudessa ehdotuksessa ovat esimerkiksi mahdollisuus kansalliseen tukeen erilaisten luonnonhaittaolosuhteiden pohjalta ja mahdollisuudet tuotantosidonnaisiin tukiin.

Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä. Toivon ja lähden siis siitä, että erillisolosuhteet otetaan huomioon myös lopullisessa ehdotuksessa. Mitä tulee tiukempiin ympäristövaatimuksiin on muistettava, ettei tiukemmat vaatimukset sinänsä ole pahasta jos rahallinen korvaus vastaa panostettua työmäärää ja kustannuksia. Ylikansalliset vaatimukset voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Me suomalaiset viljelijät olemme tottuneet ympäristötukisääntöihin jotka velvoittavat ja kannustavat. Ylikansalliset vaatimukset voivat olla velvoittavia muttei kannustavia, ja kannustus on meillä näyttänyt toimivan hyvin.

Varsinaiset neuvottelut maatalouspolitiikan rahoituksesta alkavat ensi vuonna ja tukitasoista tullee kova köydenveto. Tämä johtuu EU:n sekä erillisten jäsenmaiden hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Keskusteluja tullaan vielä käymään mahdollisista uusista kriisitilanteista.

Moni tutkimuslaitos on syksyn aikana osoittanut, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Tämän asian EU-komissio on myös noteerannut ehdotuksessaan. Tärkeää on, että maatalouksille luotaisiin paremmat mahdollisuudet saada paremman hinnan markkinasta. Tähän voimme vaikuttaa lainsäädännöllä ja ensi viikolla valtioneuvosto antaneekin uuden lakiesityksen erillislaista joka parantaisi maanviljelijöiden neuvotteluasemaa ruokaketjussa.

Lakiehdotus on EU-komission suositusten mukainen mutta sekä Kilpailuvirasto että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat tuominneet lakiehdotuksen lausunnoissaan ja antaneet ymmärtää, että lakiehdotuksessa on kohtia jotka ovat EU:n kilpailulainsäädännöstä poikkeavia. Kauppalehti julkaisi artikkelin torstain lehdessä Kilpailuviraston ja TEM:in lausunnoista. Liikkeellä on sekä virheellistä että selvästi valheellista tietoa.

Minun on erittäin vaikea ymmärtää kuinka Kilpailuvirasto voi asettautua päinvastoin lakiehdotusta joka on EU-komission suositusten mukainen ja joka palvelee heikkoja, kun sen puuttumiskynnys on niin korkea mitä tulee kartellien ja monopoliasemassa olevien yritysten olleessa kyseessä. Kilpailuvirasto ei ole ollut halukas puuttua esimerkiksi lannoitteiden markkinoilla jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on selvästi väärinkäyttänyt asemaansa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta onkin huomioinut tämän ongelman lausunnossaan.

Maanviljelijöiden taloudellinen tilanne on jo nyt erittäin vaikea. Jos tukia leikataan se tarkoittaa sitä, että maanviljelijöiden on saatava isompi tulo-osa markkinoista. Tällä hetkellä markkinoita hallitsee kuitenkin kaksinvaltias kauppa joka määrää oman ostohintansa tuottajilta ja tavarantoimittajilta. Käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, määrää mitä me suomalaiset syömme ja mitä meidän tulee maksaa ruuastamme. Jotain on ruokaketjun kilpailussa mennyt vakavasti pieleen. Toivottavasti voisimme uudella valmistumaisillaan olevalla lainehdotuksella tuoda ruokaketjuun kauan poissaolleen tasapainon, sillä kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat.


Kansanedustaja Mats Nylund


http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/11/mats_nylund_kauppa_hivuttanut_katteensa_korkealle_2154785.html

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Interpellationsdebatt om äldreomsorgen

Det är uppfriskande att oppositionen också intresserar sig för politiska substansfrågor som direkt berör medborgarnas vardagliga liv. Äldreomsorgen är utan tvekan en sådan. Äldreomsorgen är ändå mindre lämplig som föremål för en interpellation eftersom den är en gemensam angelägenhet för regeringen och hela riksdagen, och inte minst för kommunerna där oppositionen här i riksdagen bär samma ansvar som regeringspartierna.
29.09.2009 kl. 15:15

Remissdebatt om budgetförslaget för 2010

Minns någon en statsbudget som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartier hittar mindre brister. Knappast har det ens funnits någon finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer. Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är en balansgång och pengarna aldrig räcker till.
15.09.2009 kl. 16:05

Statsrådets redogörelse om mänskliga rättigheter

För att Finlands människorättspolitik utåt ska vara trovärdig gäller den gamla goda visdomen att det gäller att först sopa rent för egen dörr. Svenska riksdagsgruppen välkomnar därför att denna fjärde redogörelse också täcker respekten för de mänskliga rättigheterna och grundläggande fri- och rättigheterna i det egna landet.
09.09.2009 kl. 15:00

Responsdebatt om statsrådets långsiktiga energi- och klimatstrategi

Utmaningarna har växt ytterligare för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren. Den ekonomiska nedgången har ytterligare försämrat ekonomin och därmed också höjt ribban en aning för ekonomiska satsningar på klimatpolitiken.
17.06.2009 kl. 15:45

Statsministerns upplysning om det ekonomiska läget

Det är minsann inget lätt jobb att sköta Finlands ekonomi i dagens situation. Det är osäkert och det är snabba förändringar som gör det nästan omöjligt att förutspå den ekonomiska utvecklingen.
17.06.2009 kl. 11:15

Responsdebatt om redogörelsen om Finlands säkerhets- och försvarspolitik

Svenska riksdagsgruppen har många gånger framhållit att EU är den samarbetsram inom vilken Finland ska stärka säkerheten såväl i Europa som ur ett globalt perspektiv. Säkerheten och stabiliteten i EU och övriga Europa stärks genom den mångomtalade solidaritetsklausulen.
16.06.2009 kl. 13:55