Kuntauudistus puhutti Vaasassa

27.02.2012 kl. 09:34
Torstaina kuntauudistuksen maakunnittainen aluekierros saapui Vaasaan ja ydinkeskustan Gloriasali täyttyi kuntapäättäjistä ja kuntaedustajista. Valtiovarainministeriön kuntaosasto oli paikalla ja valtioneuvoston edustajina olimme ministeri Virkkunen ja minä. Me kuulimme iltapäivän aikana kuntaedustajien mielipiteitä, ajatuksia ja huolenaiheita valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä kuntauudistukseksi.
Kuntauudistuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta tulevinakin vuosikymmeniä. Sodan jälkeen ja aina tähän asti Suomen väestörakenne on ollut edullisimmillaan. Vuonna 1970 oli sataa työikäistä kohti noin 48 ei-työikäistä ja vielä 2000-luvun alussa huoltosuhde oli alle 50 ei-työikäistä sataa työikäistä kohti. Seuraavana vuosikymmenenä väestörakenne on kuitenkin muuttumassa niin, että vuonna 2020 huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,4 ja vuonna 2030 peräti 73,0. Väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen ovat osoitus pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta. Ongelmamme ei missään nimessä ole, että meillä olisi liian paljon vanhuksia, vaan että meillä on liian vähän nuoria ja lapsia.

Tuleva väestökehitys merkitsee kuitenkin hoivatarpeen lisääntymistä ja suurta painetta kuntien järjestämille hyvinvointipalveluille. Kuntauudistuksen tarkoitus on luoda edellytyksiä arjen turvallisuudelle. On kyse koulun, hoidon ja hoivan yhdenvertaisista palveluista koko meidän hienossa maassamme.

Valtio velkaantuu tällä hetkellä noin seitsemän miljardia vuodessa, eli ylimääräistä rahaa ei valtiotaloudestakaan ole löydettävissä kuntien avuksi. Mikäli mitään ei tehdä nyt, ainakin kolmasosa kunnista on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 2020-luvulla. Kuntien väliset erot kasvaisivat. Erot veroprosentissa voisivat tulevaisuudessa olla jopa toistakymmentä prosenttiyksikköä, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan verojaan nostamalla. Emme voi asettaa kansalaisia asuinpaikan perusteella näin eriarvoiseen asemaan eri puolella maata.

Tästä syystä toivoisin, että kunnat kannattaisivat kuntajakoselvitystä. Selvityksessä kunnat voivat yhdessä arvioida niin edessä olevia haasteita kuin oman alueensa vahvuuksia ja elinvoiman edellytyksiä. Vasta prosessin kuluessa on mahdollista vastata siihen, mitä hyötyjä ja haittoja kuntaliitoksessa olisi saavutettavissa. On myös reilua kertoa kuntalaisille mahdollisen kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia. Vähintään tulisi tietää mistä kieltäydytään.  

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)
Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Riksdagsgruppens alternativbudget

Vårt förslag innebär lika stora inbesparingar som regeringens alternativ, men våra tyngdpunkter och prioriteringar skiljer sig
15.12.2015 kl. 15:10

Interpellation om öppenheten och korrektheten i lagberedningen, 15.12 2015

Gruppanförande, Anna-Maja Henriksson, Svenska riksdagsgruppen
15.12.2015 kl. 15:00

Budgetens enda behandling 14.12 2015

Svenska riksdagsgruppens gruppanförande, riksdagsgruppens 1:a viceordförande Stefan Wallin
14.12.2015 kl. 13:30

Interpellationen om sysselsättningspolitiken 9.12 2015

Gruppanförande, Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppen
09.12.2015 kl. 15:30

Svenska riksdagsgruppens alternativa budget 25.11.2015

Gruppanförande av partiordförande Carl Haglund
25.11.2015 kl. 15:00

Statsrådets redogörelse om planen för de offentliga finanserna 2016–2019

Gruppanförande 24.11 2015, Joakim Strand, Svenska riksdagsgruppen
24.11.2015 kl. 15:15

Vårdreformen

Gruppanförande av gruppordförande Anna-Maja Henriksson 18.11 2015
19.11.2015 kl. 11:12