Kuntauudistus puhutti Vaasassa

27.02.2012 kl. 09:34
Torstaina kuntauudistuksen maakunnittainen aluekierros saapui Vaasaan ja ydinkeskustan Gloriasali täyttyi kuntapäättäjistä ja kuntaedustajista. Valtiovarainministeriön kuntaosasto oli paikalla ja valtioneuvoston edustajina olimme ministeri Virkkunen ja minä. Me kuulimme iltapäivän aikana kuntaedustajien mielipiteitä, ajatuksia ja huolenaiheita valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä kuntauudistukseksi.
Kuntauudistuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta tulevinakin vuosikymmeniä. Sodan jälkeen ja aina tähän asti Suomen väestörakenne on ollut edullisimmillaan. Vuonna 1970 oli sataa työikäistä kohti noin 48 ei-työikäistä ja vielä 2000-luvun alussa huoltosuhde oli alle 50 ei-työikäistä sataa työikäistä kohti. Seuraavana vuosikymmenenä väestörakenne on kuitenkin muuttumassa niin, että vuonna 2020 huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,4 ja vuonna 2030 peräti 73,0. Väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen ovat osoitus pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta. Ongelmamme ei missään nimessä ole, että meillä olisi liian paljon vanhuksia, vaan että meillä on liian vähän nuoria ja lapsia.

Tuleva väestökehitys merkitsee kuitenkin hoivatarpeen lisääntymistä ja suurta painetta kuntien järjestämille hyvinvointipalveluille. Kuntauudistuksen tarkoitus on luoda edellytyksiä arjen turvallisuudelle. On kyse koulun, hoidon ja hoivan yhdenvertaisista palveluista koko meidän hienossa maassamme.

Valtio velkaantuu tällä hetkellä noin seitsemän miljardia vuodessa, eli ylimääräistä rahaa ei valtiotaloudestakaan ole löydettävissä kuntien avuksi. Mikäli mitään ei tehdä nyt, ainakin kolmasosa kunnista on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 2020-luvulla. Kuntien väliset erot kasvaisivat. Erot veroprosentissa voisivat tulevaisuudessa olla jopa toistakymmentä prosenttiyksikköä, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan verojaan nostamalla. Emme voi asettaa kansalaisia asuinpaikan perusteella näin eriarvoiseen asemaan eri puolella maata.

Tästä syystä toivoisin, että kunnat kannattaisivat kuntajakoselvitystä. Selvityksessä kunnat voivat yhdessä arvioida niin edessä olevia haasteita kuin oman alueensa vahvuuksia ja elinvoiman edellytyksiä. Vasta prosessin kuluessa on mahdollista vastata siihen, mitä hyötyjä ja haittoja kuntaliitoksessa olisi saavutettavissa. On myös reilua kertoa kuntalaisille mahdollisen kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia. Vähintään tulisi tietää mistä kieltäydytään.  

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)
Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Ramar för statsfinanserna 2014-2017

Gruppanförande i debatten om statsrådets redogörelse om ramar för statsfinanserna 2014-2017, 12.6.2013, gruppordförande Mikaela Nylander.
12.06.2013 kl. 15:00

Nordiskt samarbete inom säkerhets- och försvarspolitiken.

Gruppanförande, riksdagsledamot Thomas Blomqvist 6.6 2013.
06.06.2013 kl. 17:00

Livsmedelssäkerhet.

Remissdebatten om statsrådets redogörelse om livsmedelssäkerheten, riksdagsledamot Mats Nylund
23.05.2013 kl. 17:00

Social- och hälsovårdsreformen.

Gruppanförande i debatten om statsministerns upplysning om hur social- och hälsovårdsreformen framskrider, 16.5 2013, gruppordförande Mikaela Nylander.
16.05.2013 kl. 18:00

Statsborgen för europeiska finansiella stabiliseringsinstrumentet.

Gruppanförande om statsrådets meddelande om förlängning av giltighetstiden för statsborgen som ställts för finansieringen av det europeiska finansiella stabiliseringsinstrumentet, 15.5.2013, riksdagsledamot Astrid Thors
15.05.2013 kl. 15:02

Medborgarinitiativ: Lag om ändring av 22 § i djurskyddslagen

Behandlingen av lagen som berör pälsnäringen behandlades som en s.k. snabbdebatt. Gruppens första taltur hölls av riksdagsledamot Ulla-Maj Wideroos.
25.04.2013 kl. 17:25

Stödet till Cypern.

Gruppanförande 17.4 2013 framfört av riksdagsledamot Lars Erik Gästgivars.
17.04.2013 kl. 15:01