Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Arvoisa puhemies,

Venäjä käy Ukrainassa sotaa, jota on mahdoton hyväksyä. Meidän on jatkettava heidän vapaustaistelunsa tukemista kaikin voimin. Me olemme yksimielisiä Ukrainalle annettavasta taloudellisesta, sotilaallisesta ja poliittisesta tuesta. Me voimme myös kansainvälisesti muistuttaa siitä, miten paljon tässä on pelissä, ja että taistelua demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta käydään myös täällä Euroopassa. 

Ukrainan sota on vaikuttanut syvästi myös meihin suomalaisiin. Kriisinkestävyytemme, eli resilienssimme, on keskeinen osa vahvuuttamme. Resilienssimme vahvistaminen sekä käytännössä että myös sosiaalisesti ja henkisesti ovat tärkeimpiä asioita, joita voimme tehdä. Suomi on oikeusvaltio ja demokratia, ja tästä huolehtiminen on osa kriisinkestävyyttämme.

Joskus on vaikeaa olla menettämättä toivoaan sen synkän ja totalitäärisen tilanteen edessä, johon Putinin hallinto on Venäjän kansan ajanut. Siksi tarvitaan kasvokkain tapahtuvia ihmisten välisiä kohtaamisia, kuten tapaaminen ihmisoikeus- ja demokratiataistelijoiden Vladimir Kara-Murzan ja Julija Navalnajan kanssa täällä Suomessa. Nämä tapaamiset muistuttavat meitä siitä, että on olemassa myös toisenlainen Venäjä.

Tapaamiseni afganistanilaisten, israelilaisten ja palestiinalaisten naisten kanssa, jotka taistelevat väsymättömästi väkivallan lopettamisen puolesta muistuttavat siitä, kuinka tärkeä asia toivo on. Siksi Suomen ulkopolitiikan tehtävänä on oltava sellaisista rakenteista ja prosesseista huolehtiminen, joita me olemme yhdessä olleet globaalisti luomassa YK:ssa ja EU:ssa ihmisoikeuksien, humanitaarisen avun tai kehitysyhteistyön hyväksi. Meidän vahvuutemme on siinä, että voimme edistää vapautta ja turvallisuutta ylläpitäviä rakenteita, jotka antavat toivoa paremmasta kehityksestä.

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa kahden valtion mallia Lähi-idässä, ja on hyvä, että ulkoministeri ja tasavallan presidentti ovat puhuneet asian puolesta. Juuri nyt tarvitaan tulitauko ja kaikkien panttivankien välitön vapauttaminen, jonka jälkeen neuvottelut on aloitettava. Sekä terrorismin että laittomien siirtokuntien käytön politiikan välineenä on loputtava. Suomen tavoitteena tulee olla Palestiinan tunnustaminen sen edellytysten täyttyessä. Keskeistä on se, että molemmat osapuolet tunnustavat toistensa oikeuden olemassaoloon. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta poliittisia prosesseja viedään eteenpäin voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, jotta väkivalta loppuisi ja matka kohti poliittisia rauhanprosesseja voisi alkaa.

Arvoisa puhemies,

Selonteossa puhutaan arvopohjaisesta realismista. Meille Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä arvopohjainen realismi tarkoittaa sitä, että ei riitä, että tunnustamme maailmanjärjestyksemme puutteet, vaan meidän on myös aktiivisesti puolustettava rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ylläpitäviä mekanismeja. Arvopohjainen realismi tarkoittaa sitä, että emme voi katsella sivusta, kun perusoikeuksia loukataan. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt, ihmisoikeudet ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ovat hauraita, ja meidän on suojeltava ja puolustettava niitä. Suomen on jatkettava demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustamista aikana, jolloin näitä arvoja haastetaan voimakkaammin kuin koskaan ennen.

Me emme saa unohtaa, että turvallisuus ja vakaus perustuvat myös solidaarisuuteen ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen. Suomen kehitysapu ei auta pelkästään Ukrainaa sodan tuhoista toipumisessa, vaan sillä vahvistetaan myös yhteiskuntarakenteita kehitysmaissa. Ilmastokriisi on tästä hyvä esimerkki, sillä se pahentaa kansainvälisiä riskejä, kuten muuttoliikettä, luonnonvaroista käytäviä konflikteja ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia uhkia. Näillä kaikilla on vaikutusta kansainväliseen turvallisuuteen, johon Suomen kehitysyhteistyöllä on ollut vaikutusta. On surullista, että kehitysapumme ei yllä kansainvälisesti sovittuun tavoitteeseen 0,7 prosentin tasosta bruttokansantuloon nähden. Rauhaa ei voi ylläpitää pelkästään sotilaallisella voimalla, vaan meidän on myös investoitava koulutukseen, tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen.

Arvoisa puhemies,

Suomen ulkopolitiikka perustuu laajan yhteistyöhön eri osapuolten kanssa. Suomi on luotettava ja arvokas yhteistyökumppani EU:ssa ja Pohjoismaissa, ja nyt myös Natossa. Yhteistyö pohjoismaisten naapureidemme kanssa on Suomen turvallisuusstrategian kulmakivi.

Myös Suomen sitoutuminen monenkeskisiin yhteistyöfoorumeihin on ollut menestys – samalla kun pienenevät resurssit haastavat tätä toimintaa. Suomi voi edelleen olla tärkeässä poliittisessa roolissa. Tämän tulee näkyä meidän kansainvälisessä toiminnassamme muun muassa YK:ssa ja sen ihmisoikeusrakenteissa.

Kiitos.